torstai 31. maaliskuuta 2011

Maaliskuun mainiot

Miusta tuntuu että neuloin koko maaliskuun, mutta kai sitä tuli muutakin tehtyä kun lankaa sain kulumaan vain 588 grammaa :D Sain valmiiksi yhden tohvelin, tunikan ja sukat. Ainiin ja kulutinhan mie kilon trikookudetta kun virkkasin kaksi säilytyskoria.

Lankaa sen sijaan Villaviidakon mittavaan varastoon kotiutui 1,4 kiloa, hups! Taidan pitää loppukevään lankalakkoa, kohta loppuu tila talosta kun lankaa (ja nykyään myös kankaita) pursuaa joka paikasta.

Lankalakkoilu sopiikin kevään teemaan hyvin, sillä osallistun jälleen Jämäkuuhun!

Vuosi sitten mie voitin suurimman jämienkuluttajan palkinnon, kun neuloin 1957 grammaa kerien jämiä neuleiksi yhden kuukauden aikana. Nyt tuo määrä tuntuu aika uskomattomalta, enkä tällä kertaa kyllä lähde edes tavoittelemaan suurinta kulutusta. Viime kerralla kun olin ihan vaan kotiäiti, mutta tänä vuonna pitäis sitten äitiyden lisäksi opiskella ja pitää taloa pystyssä :D No eiköhän niitä jämiä saada kuitenkin ihan kiitettävästi kulutettua!

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Tulipahan neulottua...

...eksoottiset sukat!

Lohikäärmesukat

Malli: Mittatilauspolvarit Ullasta 01/10
Lanka: Drachenwolle Merino Hochfein (100 % merinoa)
Menekki: 115 grammaa kokoon 39
Puikot: Knit pro sukkikset 2,5mm

Joo'o, tälläset ne nyt on. Lanka joka näytti järkyttävältä vyyhdillä ja vielä järkyttävämmältä kerällä, näyttää kaikkein järkyttävimmältä sukkina! Ois miulla ollu varastossa toinen toistaan kauniimpia sukkalankoja, ja sitten piti mennä neulomaan tätä, ihan vaan siksi että oli pakko tietää minkälainen neulepinnasta tulisi :D Nyt miulla on sitten Suomen kammottavimmat sukat, ihan omaa ansiotani! (Ja lankaakin jäi vielä 15 grammaa prkl...)

Eiköhän nämä kuitenkin asiansa aja, miun Hai-saappaat kun on niin naftit ettei niihin mahdu perusvillasukkaa, vain jotain hyvin ohutta. Vartta näissä kammosukissa on onneksi vain puoleen pohkeeseen, joten ne eivät paljon pääse saappaan suusta kurkkimaan ja säikyttelemään vastaantulijoita. Käsitin että lanka on superwash-käsiteltyä, eli pitäisi kaiketi kestää sukissa.

Ohjehan oli kerrassaan mainio, ja sukat saavatkin paljon anteeksi koska sopivat jalkaani kuin nyrkki silmään! Kärkialoituksen tein eri tavalla kuin ohjeessa ja pohjelevennyksiä neuloin tiheämmin, muuta en muuttanut. Ranskalainen kantapää oli tarkan ohjeen ansiosta helppo neuloa "takaperin", ja se myötäilee jalkaani huomattavasti paremmin kuin ylösalainen ranskalainen, jonka neuloin muinoin Taival-sukkiin. Kiitos ohjeesta Tui!

Hurjan paljon kiitoksia kaikille raitatunikaani kommentoineille, tässähän menee ihan sanattomaksi :) Onnistumisen ilo nousee kaksinkertaisesti jos muutkin tuotoksesta tykkäävät!

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Viheriää raitaa

Tämän talven viimeinen villapaita (nojoo, tunika) valmistui!

Maaliskuun raidat

Malli: $5 in Paris by Anna Peck
Lanka: Cascade 220 wool, sävyt 8914 ja 9430
Menekki: 416 g
Puikot: Knit Pro pyöröt 5 mm & 5,5 mm

Ihastuin malliin välittömästi kun näin sen Marittan toteuttamana. Miun huomion saa heti ohje, jossa ei ole saumoja :D Mallissa viehätti eleetön tyylikkyys ja istuvuus. Ravelrysta muiden toteutuksia selailtuani langaksi valikoitui iki-ihana Cascade 220, jota miulta löytyikin ennestään mainiona tummanvihreänä kaksi vyyhtiä, kiitos viime syksyn SNY:ni annnn:in. Lankakutsuilta hankin niiden kaveriksi kolme keväistä vaaleanvihreää, ja loin silmukat maaliskuun alussa lomaneuleeksi.

Ohje osoittautui pikemminkin suuntaviivoiksi, mutta aiemminkin samantyyppisiä paitoja neuloneena tämäkin onnistui mainiosti, eikä vaatinut suurempia pähkäilyjä. Tunika neulottiin siis ylhäältä alas, alkuperäinen ohje on t-paidan mallinen. Miusta paksut, lyhythihaiset villikset ei nyt vaan ole kovin käytännöllisiä, joten tästä tuli tunika 3/4-pituisine hihoineen.

Neuloin paidan ensin vyötärölle asti, ja siinä välissä hihat jotta voisin sitten neuloa helmaa niin pitkään kuin tummanvihreää lankaa riitti. Olishan tämä ehkä voinut olla vielä yhden raitaparin pitempi, mutta minkäs teet kun lanka loppui. Cascade 220 säilyttää paikkansa miun lankojen Top 5 -listalla pehmeytensä ja mainion neuletuntumansa ansiosta, upeaa värikarttaa unohtamatta!

Lämmin, kaunis ja täydellisesti istuva (monen monituisen sovituskerran ansiosta), todellinen käyttöneule!

Loppukevennykseksi hiihtämisen riemua:

perjantai 25. maaliskuuta 2011

XL Leppis


Lennä, lennä leppäkerttu
ison kiven juureen


lennä leikkikedon kautta
unipuuhun suureen.


Kulta-kultalehden alla
äiti puuron keittää



unituutu leppäkertun
lämpimästi peittää.


Laula, laula unilintu
tuoksu tuomen terttu


nuku punapaitulainen
pieni leppäkerttu.




Ladybug XL -neulatyyny

Malli: Oma, erikoistekniikoiden tunnilla koulussa tehty neulahuovuttamalla
Materiaalit: superlonia, villatopsia, kuminauhaa, ompelulankaa ja nappi
Työvälineet: huovutusneula fiini 2, silmäneula, nuppineuloja

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Maaliskuun paketti

Salaisen neuleystävän paketti odotti miuta postilaatikossa eilen iltapäivällä, tältä se näytti:

Neljä kerää erikoisen väristä Eskimoa, saksankielinen sukanvirkkauslehti, Fazerin konvehteja (joista kuvaushetkellä oli enää pari hassua jäljellä), nätti orvokkikortti ja Novitan... öh... voisko joku kertoa miulle mitä nää on? :D

Mahtavan paksut villat taitaa jäädä ensi syksyyn, ne varmaankin joutuvat huovutetuiksi ;) Sukkia en ole ikinä VIRKANNUT, nyt pitäis vaa opetella saksaa... (Joo oon kyllä sitä koulussa aikoinaan lukenu kuus vuotta mutta arvatkaa muistanko mitään :P)

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Kaaoksenhallintaa

Siitä lähtien kun myö muutettiin tähän taloon vuoden vaihteessa, kodinhoitohuoneessa on vallinnut KAAOS. Se on ainut paikka suihkuhuoneen lisäksi jossa on lattialämmitys, joten lattioilla seilaa kuivuvia ja kuivuneita sukkia & kenkiä, täysiä pyykkikoreja, potta, leluja ym. Penkeillä on kaikkien perheenjäsenten vaatteita, lapsen pottakirjoja ja ulkovaatteita. Kodinhoitohuoneessa on meillä pyykkikoneen lisäksi myös tiskikone, joten pöytätasolla oleilee kosmetiikan lisäksi likaisia ja puhtaita astioita. Naulakoissa roikkuu suloisessa sekamelskassa pyyhkeet, kylpytakit, reput, haalarit, toppahousut ja työvaatteet. Ja kaikki tämä on vielä kuorrutettu suurella määrällä pipoja, lapasia, huiveja, kaulureita ym ym ym.

Mutta ei hätää! Kevään tullessa ainakin vaatteiden määrä vähenee, ja miulla oli myös visio, mitä tehdä ajelehtiville asusteille...

Röllykät

Malli: Villaviidakko design :D
Materiaali: trikookude, valkea & itse (huonosti) värjätty keltainen ja vihreä
Menekki: 465 grammaa per kori
Koukku: 10 mm

Korien ulkonäön suhteen visioni ei ehkä _ihan_ toteutunut, mutta käyttötarkoitukseensa ne ovat optimaaliset. Harkitsin ensin ihan vaan peruskoreja, mutta pöytä-, penkki- ja lattiatilaa on huononlaisesti, kun taas naulakoita on vaikka lampaat söis. Keltaraitainen kori miun huiveille ja lapasille ja vihreäraitainen kori Liljan rukkasille ja villasukille. Ne on samankokoset, pohjan halkaisija noin 35 cm. Venyvät ja paukkuvat, kyllä tavarat mahtuu!

Kahteen koriin meni melkein kilo kudetta, ja näitä oli kyllä yhtä tuskaa virkata. Miun oikean käden peukalo ei kestänyt hommaa kuin vartin kerrallaan, taidan joutua hautaamaan haaveeni virkatusta matosta... Ei tämä käsi ole näin pahaksi ikinä äitynyt villalangan virkkauksesta, lieneekö tekniikassani vikaa.

Ihan nolottaa miten huonosti nuo raitakuteet on värjätty (värjäsin ne siis koulussa talvella). Pasmalangat oli liian tiukalla enkä ilmeisesti sekoitellut keitoksia tarpeeksi, siellä täällä näkyy vaaleita läiskiä, vihreässä enemmän kuin keltaisessa :/

Asiasta kukkaruukkuun: Saanko esitellä, uusi kesätoppini!

Ja uusi kesäkassini!

torstai 17. maaliskuuta 2011

Tunnin tossu

Jep, vain yksi tossu. Ei siksi että usko, jaksaminen, aika, taito tai lanka olisi loppunut kesken vaan siksi, että tarve oli vain yhdelle :P


Tatskatohveli

Malli: Annikaisen tossukat Villaviidakon tyyliin
Lanka: tosipaksu Markkalanka, täyttä villaa?
Menekki: 58 grammaa
Puikot: Clover bambusukkikset 6mm
Virkkuukoukku: 5 mm

Kävin ottamassa eilen uuden tatuoinnin tai oikeastaan korjauttamassa yhtä vanhempaa. Jalan kuvioiminen on uskomattoman tuskallista, ja tämä kipeämpi kuin kaikki miun edelliset kuvat yhteensä. Onneksi ei tarvii enää mennä kouluun tällä viikolla, mutta kotona oleskelullakin on ongelmansa: jääkylmät lattiat + jalka johon ei saa sukkaa saati tossua = tuho. Tämä päivä oli pyhitetty jaksoraportin kirjoittamiseen, mutta tuhlasin tästä ajasta tunnin pelastaakseni palelevat varpaani muuttumasta sinisiksi.

Annikaisen tossukat on mahdottoman söpö ja mukava malli jota nyt kokeilin ekaa kertaa. Tietysti piti vähän säveltää että saisin tähän tarkoitukseen sopivan tohvelin: sen pitäisi olla mahdollisimman avoin päältä, joten jalkaremmi jäi pois. Vähän epäilin että pysyykö tämä edes jalassa ilman sitä, mutta turhaan.

Kerrassaan mainio tossu, aloitin Annikaisen ohjeella ja jatkoin omalla fiiliksellä loppuun. Reunustin jalkineen kireähköllä kerroksella puolipylväiltä, istuu kuin valettu (tai neulottu!). Ja katsokaa, se näyttää tohvelilta ilman jalkaakin, harvinaista :D Onnistui niin hyvin että jos tekis toisen, siitä tulis varmasti huonompi!

Lanka on jo pariin kertaan neulottua Markkalankaa jonka sain neulojien pikkujouluissa yllätyspaketista. Luulen tämän olevan täyttä villaa, mitenköhän kestää kovaa käyttöä...

Neulon tälle parin! Ehkä.

P.S. Olin ViikkoSavossa. Tutut jo huomas, tässä tuntemattomammillekin :)

Edit: Kävin Tino's Tattoossa, Terry teki :)

tiistai 8. maaliskuuta 2011

(Lankakauppa)visiitti länsinaapuriin

Otsikko kertoo kaiken oleellisen: Päivä Tukholmassa -risteily kolmen sukupolven voimin (=mie, Lilja ja miun äiti). Lankamatkailla voi muuallakin kuin Tallinnassa (been there, done that) ;)

Matka alkoi kerrassaan mainiosti sunnuntaina. Tätä ei kyllä kukaan usko, mutta satuttiin VAHINGOSSA Vanhan sataman Kädentaitomessuille :D Matkalla Vikingin terminaaliin (joka on siinä Katajanokalla ihan Vanhan sataman vieressä) huomasin kyltin messuista, ja kun ennen laivan lähtöä oli vielä reilu tunti aikaa, niin pitihän siellä käydä kurkkaamassa. Mukavaa oli kierrellä, kun ei enää sunnuntaina neljän aikoihin ollut tungosta. Sieltä tarttu mukaan Villakiveltä (kolme kahden hinnalla!) nämä ihanuudet, Punta Yarnsin Merisoftia:

No päästiin myö sitten laivaankin (ja buffettiin, namnam). Eräs meistä osasi todella ottaa ilon irti merimatkailusta:

Tätä riemua katsellessa lohikäärmeenoksennuslanka sai uutta muotoa. En oo vielä päättänyt, onko tuo järkkyä vai ei...

Maanantaina aamupäivällä päästiin maihin (tuntia myöhemmin kuin tavallista huonon jäätilanteen vuoksi) ja kaupungin (=lankakauppojen) katselu alkoi. Vikingin bussi vei meidät keskusasemalle, josta oli viiden minuutin kävelymatka Garnverketiin, Hantverkargatanille.

Keskikokoinen, kaunis liike. Esillä oli paljon neuleita, valikoimassa mm. Dropsia & Rowania (ja paljon paljon muuta). Hintataso sama kuin kotimaassa, tai kalliimpi. Erityisen mainiota olivat Gotlantilaiset villalangat, paljon laatuja karitsanpehmeästä superkarkeaan, ja ne värit! Näitä ei Suomesta saa... Melko arvokkaita ne kyllä oli, halvimmat vyyhdit euroissa 22. Kaksi vyyhtiä nappasin mukaani alekorista, eikös ole rouheita?

Matka jatkui Tukholman keskustan läpi Åhlensin ja Hötorgetin kautta Drottningsgatania pitkin kohti vanhaa kaupunkia. Sää oli viileän keväinen, kadut kuivia ja ei enää juurikaan lunta. Pienin matkustaja otti päivätorkkuja eikä paljon nähtävyyksiä vilkuillut.

Vanhassa kaupungissa lähdimme rahamuseon kulmilta kiipeämään pitkin Österlånggatania.

Ensimmäinen reitille osunut lankakauppa oli Anntorps Väv.

Hyvin pieni liike, aika suppea valikoima (tosin Noroa oli miljoonaa laatua). Ei meinattu mahtua rattaiden kanssa ollenkaan sisälle, eikä sieltä tullut mitään ostettuakaan.

Muutaman askelen edempänä olikin jo seuraava paikka, Sticka. Siellä tulikin vietettyä hetki jos toinenkin...


Suurehko liike kahdessa tasossa, iso valikoima! Debbie Bliss, Drops, Rowan, BC Garn ym. ja mahtavat määrät erilaisia efekti- ja mohairlankoja. Halpoja Drops-ohjelehtiä, olisin ostanut jos neuloisin ruotsia... Hintataso suurimmaksi osaksi kotimaan luokkaa.

Edullisesti kyllä sain Debbie Blissiä, nämä kolme kerää Donegal Luxury Tweed Arania perushintaan, mutta alekorista löytyi 250 grammaa unelmanpehmeää Cashmerino DK:ta kermanvärisenä, 3 e/kerä! Olivat vähän kerät purkautuneet, siksi niin halpaa.

Sitten olikin jo aika palata laivalle. Käytiin kyllä siis päivän aikana pari kertaa syömässä ja muissakin paikoissa, ei myö sentään hengenravinnon voimin jaksettu kulkea. (Sitä paitsi mie taisin olla ainoa joka sai langoista voimaa...)

Hyvä reissu kaikenkaikkiaan, laivalla oli rentoa (vaikka ehkä 80 % matkustajista venäläisiä???!) Lapsen kanssa matkus onnistui myös ongelmitta, olihan meitä kaksi aikuista ja vain yksi eläväinen lapsi... Kotiuduimme (mummolaan) tänään iltapäivällä, mukana 900 grammaa lankaa, ohops :D

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Tuulen Viemää

Löysin Tuulen Viemää -elokuvan ala-asteikäisenä, ja rakastuin siihen ensikatselulla. Tähän traagiseen rakkaustarinaan ei kyllästy ikinä, vanhoissa etelävalloissa on jotain selittämätöntä hohtoa, ja itse Scarlett O'Hara on hahmo vailla vertaa! Tulipunaista pitsiä neuloessani katsoin elokuvan noin kolmannenkymmenennen kerran, tämä huivi voisi sopia myös etelän kaunottaren harteille... (Etelän kaunotarta ei tähän hätään saatu malliksi, joten huivia kuvissa esittelee Pohjanmaan kaunotar, luokkakaverini Jenni!)

Scarlett

Malli: The Orchid Thief Shawlette by Ysolda Teague
kirjasta Brave New Knits
Lanka: BC Garn Baby Alpaca (100 % baby alpakkaa)
Menekki: 70 grammaa
Puikot: Knit Pro 3,5 mm

Baby Alpaca on oikea Unelmalanka, mitä nyt pölisi kerittäessä niin että heikompaa hirvitti :D Ihanan ohutta ja mukavaa neuloa. Vyyhdistä jäi vielä melkein kolmasosa, mitähän siitä keksisi...


Ihastuin tähän huivimalliin jo Brave New Knitsin ensiselaisulla. Ennen kuin edes loin ensimmäiset silmukat, selailin kuitenkin Ravelryssa muiden tekemiä versioita, ja kävi heti ilmi että kirjan kaavioissa 3 ja 4 oli virheitä. Tulostin erratan ja neuloin sen mukaan, mutta silti neljännen kaavion alkaessa eivät lehdykät millään asettuneet kunnolla. Silmukoita oli tietyissä kohdissa liian vähän, vaikka ohjeen mukaan silmukkamääräni oli juuri oikea. Pari tuntia yritettyäni, kuvia tutkittuani, ravelryä selattuani ja pähkäiltyäni yksinkertaisesti lisäsin puuttuvat silmukat haluamiini paikkoihin, jotta pääsin taas jatkamaan :D

Muuten neulominen oli ongelmatonta, kaavio jäi päähän tosi nopeasti. Tätä on neulottu kotona ja linja-autossa, vaan ei luennoilla, en edes mie pysty keskittymään samaan aikaan pitsimalliin ja opettajaan!

Ihana siitä tuli, tällainen hartiamalli. Olisin kyllä toivonut siitä kaulahuivia kuten viime talven alpakkahuivistani, joka onkin ollut äärimmäisen kovassa käytössä. Mutta hyvä tämä näinkin on, juhlakutsuja odotellessa!