tiistai 31. lokakuuta 2017

Ruutuja päähän ja pakkaseen

Uusi Ullaneule on ilmestynyt, ja se sisältää mm. Tiina Kuun uusimman kirjolapasohjeen sekä Distant Knitterin legendaarisen Käänteisen päivitetyn version.

Pitkästä aikaa Ullan virtuaalisivuilta löytyy myös miun suunnittelema pääasia, palmikonkiertoja ja sileää nurjaa yhdistävä Ruudukopipo, johon mahtuu piiloon muhkeampikin kampaus.


Palmikkoruudut

Malli: Ruudukkopipo / mie ite, Ulla 2/2017
Lanka: Katia Peru (40 % villaa, 40 % akryylia, 20 % alpakkaa)
Menekki: 97 g ohjeenmukaiseen pipoon, päänympärys noin 55 cm
Puikot: 5 & 6 mm Knit Pro

Suunnittelin Ullaan kaksi vuotta sitten myös pääasian tästä samasta langasta, Katriina-pannan. Peru onkin omiaan juuri päätä lämmittämään, se on mukavan muhkea ja sopivan pörheä, eikä akryylisyys ole käsinkosketeltavissa.

Tykkään tehdä neuleet loppuun asti: kuvioneuleen on vaihduttava joustimeen saumattomasti, palmikoiden täytyy virrata sulavasti, ja niin edelleen. On uskomattoman ärsyttävää, jos neuleohjeessa on porrastuksia, epäloogisuuksia tai töksähdyksiä mallineuleesta toiseen siirryttäessä tai muotoiluja tehtäessä. Tässä pipossa toteutin perfektionismiani päälakikavennuksissa, ja ne ovatkin lempiasiani Ruudukkopipossa.


Ohje on kyllä aikuisen pipoon, mutta mallipäitä ei ollut saatavilla kuin kahdeksanvuotiaan tyttären muodossa. On sillä onneksi jo ihan aikuisen kokoinen pää, 55 cm suunnilleen.

Rupesin jo neulomaan itselleni omaa Ruudukkopipoa tiilenvärisestä Pohjan Akasta, koska havahduin pakkasten saavuttua välittömään punaisen pipon puutteeseen. Vähän piti säätää mallikerran toistojen kanssa ohjetta ohuemman langan vuoksi, katsotaan tuleeko sutta ja sekundaa vai juuri passeli pipo!


P.s. Seuraavassa postauksessa taannoisen pienen kisan päätös ja valmis villasukanvarsituote ;)

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Keltainen leimu


On taas tullut aika aloittaa blogipostaus samoilla sanoilla, joita olen käyttänyt viimeisenä kahdeksana vuonna aina näihin aikoihin blogia päivittäessä: Syksy, jokaisen neulojan lempivuodenaika on taas täällä!

Kalenterin lehti kääntyi juuri lokakuulle, ja yhä pimeämpiä ja kylmempiä aikoja kohti mennään. Sehän on yksinomaan hyvä asia, koska neuleille on taas kunnolla käyttöä.

Pari viikkoa sitten sain kuvattavaksi kauniin kälyni, kun uudesta kaulurimallista oli napsittava todistusaineistoa:




Syysleimu

Malli: Syysleimu -kauluri / Emma Karvonen, Kalakukkojen neuleklubi
Lanka: Punta Yarns Merisoft solid (100 % merinoa) auringonkeltaisena
Menekki: 80 g
Puikot: 5,5 mm Knit Pro


Suunnittelin tämän nopeasti neuloutuvan kaulurin Kalakukkoneulojien neuleklubia varten. Neuleklubi pyörii tämän vuoden ajan, ja joka kuukausi on ilmestynyt uusi, klubia varten suunniteltu neulemalli jonkun savolaisen tai savolaismielisen neulojan/neulesuunnittelijan puikoilta. Ohjeet ovat vain klubilaisten käytössä kolme kuukautta ilmestymisestään, jonka jälkeenne tulevat kaikkien saataville joko ilmaisina tai maksullisina. Tämä Syysleimuksi nimeämäni kauluri on syyskuun ohje, kirkuvan keltainen vaikka oikeat syysleimut taitavat olla lähinnä pinkkejä tai violetteja. 

Yleensä kuukauden ohje ilmestyy osallistujien sähköposteihin heti kuun alkupuolella, mutta elokuun ohjeen julkaisun venyttyä syyskuun puolelle, päätin siirtää kaulurini ohjeen julkaisua antaakseni tilaa edelliselle neuleelle. Syysleimu julkaistiin siis 22.9. Paksusta langasta kauluri on rivakkaa, joskin mielestäni mielenkiintoista neulottava kuviopintansa ansiosta, joten noheva neuloja saa sen kyllä yhden leffan aikana valmiiksi.



Punta Yarnsin Merisoft on suloisen pehmoinen, yksisäikeinen merinolanka. Tämä yksittäinen kerä oli pyörinyt lankavarastossani jo jokusen vuoden, kerittykin se oli joten olin kaiketi siitä aikonut neuloa jotain. Onneksi en ollut toteuttanut suunnitelmaani, sillä tähän projektiin merisoft sopi kuin nenä päähän.

Kaulurin korkeus on vajaat kolmekymmentä senttiä, ja se kapenee kevyesti ylöspäin, ylettyen kuitenkin suojaamaan myös leukaa. Ajattelin tästä sellaista monikäyttöistä mallia, että sopisi niin villakangastakin kuin lenkkeilypusakankin alle. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen, joskin olen vielä kahden vaiheilla, vielä pidänkö tämän itselläni vai lahjoitanko eteenpäin.



Lokakuun ohjeena kalakukkojen neuleklubissa ilmestyi Neulistin suunnittelema Hiplee -paita, ja ai että miten hiplee se onkaan! Vilkaiskaahan vaikka Missä neuloimme kerran -blogista.